Tarapaca

Pimu valmisti naudanlihasuikaleista täyteläistä pataa lisäämällä tomaattipyrettä, kermaa, valkoviiniä, sipulia, vakosipulia raakana ja säilöttynä. Mausteena pelkästään suola ja pippuri. Aikansa muhittua padasta tuli todella maukas. Lisukkeena meillä oli Risellan Basmatiriisiä, joka kuumennettiin ainoastaan 2 minuuttia mikrossa.
Melko voimakas syrah-rypäleestä valmistettu
Tarapacá Reserva Organic Syrah 2018 ( 6,39 € / 0.375 l)

sopi taas mainiosti tämän pataruoan kera. Alko kuvailee viiniä taas melko monisanaisesti: Täyteläinen, tanniininen, kuningatarhilloinen, mustaherukkainen, hennon maitosuklainen, kevyen tamminen. Viini tulee Chilen Maipon laaksosta, joka on Chilen pienimpiä viinialueita. Se on kypsytetty 10 kk. amerikkalaisissa ja ranskalaisissa tammitynnyreissä. Viini on saanut luomusertifikaatin ja etiketissä olevalla Reserva sanalla ei mielestäni ole mitään laatuluokitukseen viittaavaa mutta kohottaa silti viinin markkina-arvoa. Viinissä on alkoholia peräti 14 % ja happoja 5.1 g/l. Jäännössokerin määrää ei ole mainittu, joten viini on saanut käyttää sokerinsa loppuun saakka. Mikään helppo seurustelu tuttavuus ei viini ole mutta sopii hyvin kaikkien tuhtien liha-annosten kanssa nautittavaksi

Pauly Bernkastel Riesling 2016

Etiketissä näkyy 3 sukupolven profiilit

Etiketissä näkyy vuoriprofiili

   

 

 Pauly Bernkasteler Kardinalsberg Riesling Trocken 2016

Viinikaapistani löytyi viinitalo  Axel Paulyn valmistama Riesling vuodelta 2016. Viinitalo toimii jo kolmannessa sukupolvessa. Sen etiketissä voi nähdä vuorijonon mutta kun kääntää pullon lappeelleen erottaa siinä selvästi kunkin sukupolven profiilit. Viini tulee Moselin rannoilta Bernkasteler Kardinalsbergistä.
Viinissä on alkoholia, 12,0 %, sokeria 9.0 g/l ja happoja 6.9 g/l. Hinta on taas toi Alkon hinnoittama 13,99 € / 0.375 l. Olisin olettanut, että viini olisi ollut makeampaa koska happojakin löytyy alle 7 g/l mutta viini oli yllättävän tasapainoista ja maukasta. Alko kuvaa viiniä monisanaisesti: Kuiva, hapokas, valkopersikkainen, viheromenainen, aprikoosinen, mineraalinen, hennon ruusuinen.

Tein yksinkertaisen lounaan kanan valmiiksi marinoiduista suikaleista. Paistin ne paistinpannussa, johon lisäsin kermaa, curryä, tomaattipyreetä, sipulia, suolaa ja mustapippuria. Olin jo joskus ennen Koronaa hankkinut tölkillisen Italiassa valmistettuja Pirkan ruskeita papuja suolaliemessä. Huuhtelin pavut ja lisäsin ne kanaviillokin joukkoon. Vaikka itse sanonkin niin lounas oli maittava ja Riesling sopi yllättävän hyvin sen kanssa.

Kuva ei tee oikeutta maulle

Domaine des Geais

Ostin City-Marketista nopeasti välttämättömimmät elintarvikkeet ja yritin toimia niin nopeasti, ettei Korona-virus olisi ehtinyt perässä. Alkosta löytyi 0.5 l jo vanha tuttuni Domaine des Geais viini, jonka arvelin sopivan hyvin kanasuikaleiden kera.

Domaine des Geais 2017 (12,06 € / 0.5 l)

Viini onkin melko tuhtia tanniinista juotavaa. Alko määrittelee sitä seuraavasti: Täyteläinen, tanniininen, hapankirsikkainen, karpaloinen, mustaoliivinen, puinen. Nimensä se on saanut närheltä (Geai). Maistoin viiniä viimeksi v. 2018 ja muistan yhä epäilleeni, että tässä sekoiteviinissä olisi mukana myös hiukan oudompaa  Arborion rypälettä. Muut rypälelajit ovat Cabernet Sauvignon, Cabernet Franc, Syrah ja Merlot. Viinin on valmistanut Boissonneaun viinitalo Côtes du Marmadais alueella Bordeauxista etelään. Viinitalon osoitteessa www.boissonneau.fr voi käydä paremmin tutustumassa valmistukseen. Viini on saanut v. 2018 Akvitanian alueen luomuviinien kultamitalin. Vaikka viini tuotetaankin Bordeauxin lähellä olen tykästynyt noihin isokupuisiin Burgundin laseihin.

Valmistin kanasuikaleet paistamalla sipulin ja valkosipulin kanssa. Makua antamaan lisäsin melko runsaasti keltaista Currytahnaa ja hiukan kuivaa valkoviiniä. Lisukkeena oli tavallista valkoista Jasmiiniriisiä.

Närhi ja kana täydensivät hyvin toisiaan. 

Vinho Verde

Nyt sitä on jo uskottava, ettei tällä iällä ole edes viina- tai ruokakauppaan menoa. Tein lounaaksi tonnikalamunakasta. Viinikaapista löytyi pikkupullo Vinho Verdeä mikä sopikin tämmösen keveän kenttälounaan kanssa mukavasti yhteen.        

Escapada Vinho Verde Branco 2018 (5,99 € /0.375 l) 

 

Vinho Verde on portuglilainen erikoisuus.Sitä viljellään tietyllä alueella Luoteis-Portugalissa. Nimi tarkoittaa vihreää viiniä mutta myös hiukan raakana kerättyjä rypäleitä. Viini on useimmiten hiukan pirskahtelevaa. Se on raikasta ja sopii moniin salaattipöytiin tarjoiltavaksi. Sitä valmistetaan myös punaisena mutta nämä viinit ovat varsinaisia tanniinipommeja, joten en ihmettele ettei niitä esimerkiksi Alkosta saa ostaa. Tämä Escapada viini on tehty neljästä portugalilaisesta rypäleestä: Trajadura, Loureiro, Arinto ja Avesso. Alkoholia viinissä on 11,5 %, sokeria 7 g/l ja happoja 6.6 g/l.

Viinilehti valitsi kuitenkin Escapadan viinin vuoden 2018 parhaimmaksi rosé-viiniksi.Tätä Alkosta saatavaa viiniä kannattaa myös kokeilla.

 

 

El Tesoro

Nyt piti jo ostaa taas isompi pullo eli espanjalainen el Tesoro on ainoastaan saatavissa 0.5 l pulloissa. Ajattelin verrata paria uunissa sulatettua juustoa, joten tällainen

espanjalainen Jumillassa tehty punaviini saattaisi olla paikallaan.

El Tesoro Monastrell 2018 (8,38 € / 0.5 l)

Alko luokittelee viinin meheväksi ja hilloiseksi ja määritelmä pitää hyvin paikkansa. Viini on valmistettu Monastrell eli Mourvédre rypäleistä. Alkoholia viinissä on 14 %, sokeria 2 g/l ja happoja 4.8 g/l. Viini on saanut luomusertifikaatin ja sitä suositellaan myös vegaaneille. Viini on pullotettu englantilaisen Boutinot yhtiön nimiin.

Ostin marketin juustotiskiltä kotimaista Herkkujuustolan Mestari punahomejuustoa ja yritin löytää verrokiksi ulkolaista Mont d´Or juustoa mutta kausiluontoisena tuotteena sitä ei tahtonut mistään löytyä. Soitin Stockmannin juustoista vastavalle Tarjalle, joka kertoi saavansa kyseistä juustoa myyntiin muutaman päivän kuluttua. En kuitenkaan jäänyt sitä odottelemaan vaan ostin verrokiksi Ranskassa valmistetun Saint Morgon merkkisen puna-valkohomeisen juustokiekon. Sulatin juustoja 200 asteessa n. 20 min., jolloin oli helppoa kastaa massaan patonkin palasia ja ruissipsejä. Pimun kanssa nautittu iltapala oli makoinen ja viini sopi mainiosti kummankin juuston kanssa. Juustot olivat yllättävän miedon makuisia vaikka niiden viimeinen myyntipäivä oli pian käsillä.Täytyy sanoa, että pidimme enemmän kotimaisesta metsurista.

Oikealla kotimainen Metsuri

San Vigilio

Pimu lupasi tehdä tänään kanakeittoa, joten nappasin Alkosta italialaisen Chardonnayn vaikka se tuleekin Pohjois-Italian Alto Adigesta eli sieltä Corona viruksen valtaamilta alueilta. Olen nykyisin saanut niin monia todella maukkaita Chardonnay viinejä, joten ihmettelen etupäässä Yhdysvalloista levinnyttä liikettä ABC eli anything but Chardonnay. Tämä rypäle on saavuttanut uudelleen suosiota ja hyvin kasvatettuna siitä valmistetaan erinomaisia viinejä vanhassa maailmassa.

Cavit SanVigilio Chardonnay 2018 ( 5,34 € / 0.375 l)

 Alko rajaa viinin pirteisiin ja hedelmäisiin. Siinä on alkoholia 12,5 %, sokeria 3.0 g/l ja happoja 5.2 g/l. Viiniä valmistaa Cavitin osuuskunta, johon kuuluu 11 suurempaa viinimöä. Nimensä osuuskunta on saanut sanoista Cantina Viticoltori del Trentino. Se perustettiin vuonna 1950 mutta tuotanto alkoi vasta 7 vuotta myöhemmin.

Pimu keitteli kanakeittonsa grillatun broilerin jämistä, joista siilasi maukkaan liemen ilman mitään liemikuution lisukkeita. Keittoon tulee ainoastaan perunoita, broilerin lihaa ja mahdollisesti kaapista löytyneitä vihanneksia. Mausteeksi tuhti annos curryä mikä syventää keiton keltaista väriä. Makua pehmentämään lisätään vielä kuohukermaa q.s. (= quantum satis eli tarpeen mukaan) Näin flunssakautena kannattaa pitää nämä vanhan kansan luonnonlääkkeet mielessä. Kyseinen kylmä
Chardonnay sopi just eikä melkein tämän kuuman keiton kera nautittavaksi.

Härän verta

Torresin ehkä tunnetuin punaviini on Sangre de Toro eli härän veri. Nimi kuulostaa hyvältä ja kun ainakin ennen pullon kaulassa roikkui musta härkä oli viinin suosio ainakin itämailla melkoinen. Harva kuitenkaan  tietää, että kyseinen muovista tehty maskotti on suomalainen innovaatio. Valitettavasti ei aina kyseistä symbolia näy ja jotenkin tuntuu oudolta, että härän verta valmistetaan myös valkoisena Parellada rypäleistä.

Sangre de Toro Original 2018 (5,99 € / 0.375 l)

Viiniä on valmistettu vuodesta 1954 lähtien. Siinä on Cariñenaa 35 % ja Garnachaa 65 %. Alkoholia viini sisältää 13,5 % ja happoja 4.9 g/l. Viini on rotevan tuntuinen ja menetteli hyvin lounaaksi valmistamani pika-cassouletin kanssa. 

Cassoulet on toulouselainen papupata, jota perheenemännät valmistelivat koko päivän paistamalla lihoja ja kypsyttämällä papuja. Kerrotaan, että entisaikaan toulouslaiset ravintolat ripustivat oveen kylttejä, jossa kerrottiin ravintolan olevan suljettu koska keittiössä keskityttiin cassouletin valmistukseen. Matkallani Etelä-Ranskassa nautin samana päivänä 3 cassoulet annosta, jotka olivat toinen toistaan maukkaampia. Voitte uskoa, että illalla oli olo kuin ilmapallolla ja päätin tosissani keventää ruokailutottumuksiani. Kalpeana muistona tein ns. pikacassouletin mihin hankin purkillisen Heinzin säilykepapuja, valmiiksi grillattua sian niskaa, salamilla ja juustolla maustettua Kabanossimakkaraa sekä valmista grillattua broileria. Ladoin uunivuokaan pohjalle pavut ja sitten kerroksittain pilkotut muut ainekset. Lorautin pataan hiukan avocadoöljyä ja punaviiniä. Pata muhi 200 asteen uunissa n. 20 min ja oli sikseen syötävää. Härän verikin sopi tähän tuhtiin ruokaan ihan mainiosti.

 

Pouilly-Vinzelles

Turun Sanomissa oli 27.2.2020 Nina Karlssonin kirjottama ruokajuttu silakoista. Siinä oli niin mukava kuva ja resepti uunissa paistettavista sitruunasilakoista, että päätin kokeilla reseptiä. Juttu on lojunut pöydälläni tähän päivään saakka mutta nyt vihdoin päätin sitä kokeilla. Viiniksi päättelin sopivan burgundilaisen

Chardonnayn.

Joseph Drouhin Pouilly-Vinzelles 2018 (12,89 / 0.375 l)

Alko kuvailee viiniä pirteäksi ja hedelmäiseksi. Alkoholia se sisältää 13,0 % ja happoja 5.7 g/l. Joseph Drouhin v.1880 perustama viinitalo tekee viiniä useimmissa Burgundin maakunnissa ja lisäksi heillä on viinitalo Oregonin osavaltiossa Yhdysvalloissa. Nykyisin viinitiloja hoitelee 4. sukupolvi ja viljeltyä on yhteensä n. 80 ha. Drouhinit kuuluvat myös yhdistykseen Primum Familiae Vini, joka perustettiin v 1992 suojelemaan viinin kanssa urakoivia perhetaloja ympäri maailmaa. Lukumäärä on rajoitettu 12 mutta tähän kuuluvat nimeikkäimmät viinitalot, jotka yhä ovat saman perheen hallussa. Lisätietoa löytyy osoitteesta:  PFV 

Valmistin silakkafileet reseptin mukaisesti. Mausteena sitruunaa, persiljaaa, fetajuustoa ja normaalit suola ja pippuri. Silakat olivat 200 asteen uunissa 20 minuuttia. Kivan säväyksen antoi myös pinnalle sirotettu hapankorppu. Tarjoilin silakat keitettyjen perunoiden ja salaatin kera. Yhdyn toimittajan otsikkoon: "Arkinen silakka onkin hienostunut herkkupala" ja varsinkin kun juomana on burgundilaista Chardonnayta.

 

 

Muscat

Löysin Marketin vihanneshyllyltä Mexikosta tuotettuja vihreitä parsoja ja Leilan päivän kunniaksi ajattelin tarjota tänään lounaaksi pelkästään parsaa ja

hollantilaiskastiketta. Olen aina uskonut, että ainoa oikea viini parsan kanssa olisi Muscat ja niinpä kysyin Alkosta mahdollista pikkupulloa. Valikoimissa oli ainoastaan tavallisen kokoinen pullo Alsacen Muscattia mutta koska hinta ei ollut kovinkaan suuri, päätin juhlan kunniaksi ostaa Wolfsbergerin valmistamaa viiniä.

Wolfberger Muscat 2018 (12,96 €/0.75 l)

Viini on valmistettu kahdesta erilaisesta Muscat rypäleestä Muscat Ottonel ja d´Alsace.Muscatissa on tyypillinen tuoksu, joka miellyttää sokkotesteihin osallistujia. Viinissä on alkoholia 12,0 %, sokeria 6.0 g/l ja happoja 4.4 g/l. Osuuskunta on perustettu Eguisheimiin v. 1902 ja siihen kuuluu n. 750 viljelijää ja 1000 ha viljelyksiä. 

Muscat on sopiva viini parsan kanssa nautittuna. Koska itse kuulun siihen geneettiseen lajiin, jonka pissa haisee ominaiselle jo n. 15 min parsan nauttimisen jälkeen olen yleensä kysellyt kanssaihmisiltäni moista ominaisuutta. Yleensä joka toinen parsan syöjä pitää hajua itsestään selvänä ja luulee ominaisuuden olevan kaikille ihmisillä kun taas muut eivät ole koskaan edes asiaan kiinnittänyt huomiotaan. Asiaa on tieteellisesti tutkittu ja todettu, että haju muodostuu elimistössä metaboloituvasta rikkipitoisesta aminohaposta. Vielä ei olla selvitetty sitä mahdollisuutta, että vain osa ihmisistä pystyvät hajun tunnistamaan. On se kuitenkin mahtavaa kun WC käynnin jälkeen voi tietää oliko syödyssä annoksessa mustajuurta vai parsaa.

Mexikolaiset vihreät parsat olivat todella maukkaita ja maistuivat valmiin Knorrin valmistaman hollantilaiskastikkeen kera. 

  

Barbera d´Alba

Olin ostanut itämaista hot-pot lientä pussissa. Ajattelin, että sille varnaan kävisi joku tuhti Barolo tai Barbera. Alkon hyllyltä löytyi v. 2017 Barbera, jota päätin kokeilla.

Barbera d´Alba Cascina Boschetti Gomba (8,45 €/0.375 l)

Alko väittää viinin olevan mehevän ja hilloisen mikä saattaa osittain johtaa harhaan. Kyseessä on melko tanniininen ja hapokas talousbarolo niinkuin joku on arvostelussaan kertonut. Sama kirjoittaja pitää viiniä turhan kalliina. Pimu ja minä pidimme viinistä, joka on vuoden 2017 satoa. Viini kuuluu laadultaan parhaaseen DOCG luokkaan, joten sallittakoon sille myös hieman tyyriimpi hinta. Viinissä on alkoholia 13,5 % ja happoja 6.2 g/l. Viini on tehty Nebbiolo rypäleistä, jotka ovat saaneet nimensä paikalla usein esiintyvistä sumuista.

Tarkoituksenani oli ostaa kananfileitä lounaaksi mutta sorruin kirjavaan hotpot pussiin, jonka valmistin ohjeiden mukaan. Paistoin kanafileet, keitin hotpot liemessä keätsipulia ja paprikaa, jonka jälkeen lisäsin keittoon paistetut fileenpalaset. Olisi pitänyt arvata, että moinen hotpotliemi oli melko tulista ja että se jopa jyräsi alleen kunnon Barberan. Viini-ruoka yhdistelmä ei ollut mitenkään onnistunut mutta kumpikin erikseen oli kokeilemisen arvoista.

 

Villa Maria

Pohjoisen Päivi kehui ostaneensa laivalta kallista mutta hyvää Villa Marian Pinot Noiria joten hankin meillekin pikku pullon saman talon Sauvignon Blancia.

Villa Maria Private Bin Organic Sauvignon Blanc 2018 (7,99 / 0.375 l)

Tämäkin viini on tavallista kalliimpaa mutta mielestäni sen arvoista. Viini sisältää alkoholia 13,5 %, sokeria 4 g/l ja happoja melkoisesti eli 7.0 g/l. Alkon mielestä viini on vivahdeikas ja ryhdikäs. Sitäpaitsi viini on saanut luomu sertifikaatin. Viini on peräisin Uuden Seelannin tunnetulta Marlboroughin alueelta. Villa Marian 1. sadonkorjuu oli v. 1962. Viini tuoksuu raikkaalta eikä Sauvignon Blancille tunnusomaista kissanpissaa tunnu lainkaan. Maku on tasapainoinen eikä runsashappoisuus ole haitaksi.

Pimu ei ole aikaisemmin koskaan nauttinut susheista ja Kupittaan City-Market on jo kuuluisa isosta sushimyymälästä, jossa näin pyhänäkin 2 ihmiselle riitti jatkuvasti työtä. Päätin tuoda vaimolleni eka kertaa muutamia susheja kokeiltaviksi ja hyvin ne tekivät kauppansa. Ostin varmuuden vuoksi uunissa paistettavan Camembert-juuston, joka sekin maistui tämän hapokkaan Villa Maria viinin kanssa erinomaiselta. Pienellä valinnalla sain meille herkullisen sunnuntailounaan aikaiseksi. 

sushiannos

Paistettu Camembert ja puolukkahilloa